Tyttäreni halusi kuitenkin oppilailleen kotitalous tunneilla pääsiäiskattaukseen asiaan kuuluvaa somistusta.
Näkyy olevan perinnöllistä tämä tavaroiden jemmaaminen, teemalla: Jos sille olis joskus jotain käyttöä!
Niimpä sieltä varastoista löytyi pieniä pahvirenkaita. Päällystimme ne keltaisella lahjanarulla. Somisteeksi kirppikseltä ostetuista kynttilämanseteista irroitettuja ruusuja ja lehtiä.
Aika kivoja, vai mitä?
Toivottavasti oppilaatkin tykkäävät.
Pieni tarina nuorimman tyttäreni synttäreiltä.
Valmistelimme hänen , muistaakseni kymmenvuotis synttäreitä. Hän halusi itse paistaa kakun, minä huutelin omien töitteni ohella vain tarvittaessa neuvoja. Sitten kuului kysymys: Missä on korppujauhot? Oli meneillään kakkuvuoan leivitys. sanoin korppujauhojen olevan rasiassa, jossa lukee korppujauhoja.
Synttäriaamuna koristelimme kakun yhdessä. Vieraita, koulukavereita oli muutamia,kun alkoi kakun syönti.
Jokaiselta jäi suu auki ja hämmästynyt ilme kasvoille heti ensimmäisen lusikallisen jälkeen. Tyttäreni hihkaisi kauhuissaan, että mille tämä kakku oikein maistuu. Minäkin menin ihmettelemään sitä kauheaa makua. Toinen tyttäristäni tuli myös maistiaisiin. Hän oivalsi mistä on kysymys ja kysyi että mistä te otitte korppujauhot?
Ja kertoi sitten, että hän tyhjensi siihen korppujauhopurkkiin jauhelihanjatkeen.
Voin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa, että jauhelihanjatkeella ei kannata korvata korppujauhoja ainakaan täytekakun tekemisessä.
Ellei talvea olisi, ei kevät olisi niin suloinen;
ellei välillä maistaisi vaikeuksia,
ei hyvivointi olisi niin miellyttävää.
Anne Bradstreet
