Tein vastaavanlaisen käsityöpussukan äidilleni äitienpäivä lahjaksi -60 luvun alussa.
Siihen aikaan oli muotia virkata lakanan pitsejä jä nenäliinan reunoihin pitsit. Tälläisessä pussukassa säilyi virkkaustyö sopivasti ja virkatessa lanka juoksi hyvin kerän ollessa pussukassa. Koko systeemi kiikkui mukavasti käsivarressa.
Voisihan tälle nykyisin löytyä jotain muutakin käyttöä, vaikka kylppärin naulassa pumpulin säilytykseen.
Oikein Hyvää äitienpäivää arvon golleekat!
Äitienpäivän kunniaksi pieni muistelu lapsuudesta.
Äiti ja isä lähtivät navettatöille aamulla yleensä siinä puoli kuuden maissa. Eräänä kesä aamuna lehmät eivät olleetkaan tarhassa odottamassa lypsäjää. Äiti ja isä huutelivat niitä aikansa navetan päädyssä, mutta vastausta eikä kellon kilkatusta kuulunut joten he lähtivät niitä etsimään. Isä toiseen ja äiti toiseen suuntaan.
Isä löysi lehmät heti läheisestä, tiheästä kuusikosta. Jokin oli ne pelästyttänyt, koska olivat ihan hiljaa ja paikoillaan, eivätkä vastanneet kutsu huutoihin. Isä ajoi lehmät navetalle ja alkoi huhuilla äidille, että lehmät löytyivät. Navetan päädyssä oli pieni kallio ja siinä kun iso mies isolla äänellä huuteli niin ääni kuului myös naapuriin. Siellä isäntä oli aikansa kuunnellut ja tuli siihen tulokseen, että nyt on naapurissa hätä, tuolla naapurissa ei turhia huudella. Linnuntietä tähän naapuriin oli reilu kilometri.
Isäntä hyppäsi pyörän selkään, otti molempiin ohjaustankoihin sangot, mahdollista tulipaloa varten. Joen sillan ylittäessään kaappasi joesta sangot täyteen vettä ja vesi ympäriinsä roiskuen porhalsi pihalle. Kaikki oli jo rauhallista, hän meni navettaan tarkistamaan tilannetta. Siellä äiti ja isä olivat jo työn touhussa. Äiti jäi lypsämään lehmiä ja isä naapurin kanssa menivät sisälle aamukahville.
Tämä tapahtui aikana jolloin vielä pidettiin naapuristakin huolta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti