Sitten minulla oli niissä pohjattomissa säkeissäni tälläiset vanhat verhot.
Ja siitä se sitten lähti...
... leikkasin kuvion verhosta ja liimasin sen mustalle kartongille. Leikkasin kartongin kuvion muotoon ja...
... liimasin kartongin tapletille.
Toiseen taplettiin laitoin verhosta tälläisen kuvion.
Ajattelin viedä nämä kesäpaikan vinttikamarin seinälle ensi kesänä.
Eläkeläisen etuoikeuksia.
Aamulla sängyssä löhöillessäni kuuntelen radiota, sekin kuuluu eläkeläisen etuoikeuksiin, myös arkiaamuina. Ei tarvitse miettiä, että pitäisi ehtiä johonkin tiettyyn aikaan ja yksin elellessä ei tarvitse miettiä toisten aikatauluja.
Eräänä aamuna radiossa oli tämä osio, kun toimittajat soittavat toisilleen ja kyselevät kuulumisia, silloin heillä oli aiheena HAMSTRAAMINEN. Vähän kolahti, kun ajattelin niitä omia tilkkusäkkejäni ja nappirasioita.
Toimittajat tulivat siihen tulokseen, että se on meillä suomalaisilla jo geeneissä. Sukupolvien ajan olemme joutuneet "hamstraamaan" ruokaa ja tavaraa pohjoisten elinolosuhteiden ja huonojen aikojen takia. Se on vaan jäänyt jotenkin selkäytimeen.
Muistan kun isäni laittoi talteen kaiken mitä mahdollisesti voisi joskus käyttää. Hän mieluummin rakensi uuden varaston kun raivasi entisiä varastoja. Yksi isäni säästön kohde oli esim. vanhojen kumiteräsaappaiden nahkavarret. Rikkinäiset terät hän raski heittää pois, mutta varret hän visusti säilytti. Hän usein sanoi, että kuulkaa pojat, kyllä tulee vielä pula-aika ja nahka on arvokasta. Muistan isäni käyttäneen näitä nahkavarsia, kun hän korjasi hevosen valjaita.
Kyllähän tämä "hamstraaminen"on meidänkin sukupolvelle tuttua.
Eräänä keväänä olin tyttäreni kanssa isolla puutarhalla ostamassa kesäkukkia. Siellä pihalla oli iso kasa kasvuturvetta, jota sai viedä ilmaiseksi. Jos ei ollut omaa säkkiä, kassalta sai muovikasseja. Tietenkin mekin otimme, kun ilmaseksi sai, olihan se ihan hyvää kesäkukille, kun sitä sekotti kaupan "mustaan multaan".
Eräs "hieno rouva" mätti lapiolla turvetta säkkiin varoen visusti lakattuja kynsiään ja hienoja kenkiään. Kun hän sai säkin täyteen, hän seisoi vähän aikaa säkkinsä kansa ja kysyi sitten että mihin tätä käytetään?
En muista annoimmeko käyttöohjeita vai jätimmekö rouvan mielikuvituksen varaan. Sen muistan, että matkalla kotiin meillä oli hauskaa kun ajattelimme tilannetta, piti vain ottaa kun ilmaiseksi sai.
" Nyt kesän viime kukka jäi yksin maailmaan,
siskoistaan ruusu rukka...jne
Muistan kun lauloin tätä laulua jossain koulun juhlassa. En muista enempää sanoja. Pelastin näitä viimeisiä kukkia joutumasta tähän kuormaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti