Varastosta löytyi kehyksiä, ja korkkeja olin keräillyt muutaman vuoden ja saanutkin tuttavilta. Nyt täytyy laittaa uusi keräily aikaan ja ilmoitella tuttaville, että korkkeja otetaan vastaan.
Sain huonon omantunnon...
...kun kuuntelin eräänä päivänä radiota, vai olisko tullut telkkarista, siellä puhuttiin ikääntymisen mukanaan tuomasta huonosta muistista. Kehotettiin mm. tekemään ristisanoja ja sudokuja, mutta telkkaria kannattaa katsoa vain n. tunti päivässä. Siinä vaiheessa sanoin ääneen, että älä luulekkaan, että jättäisin hyvän elokuvan kesken.
Siihen aikaan kun lapset olivat pieniä, minä olin vakituisena yökkönä keskussairaalassa ja mies matkatöissä viikon kerrallaan.
Oli sellainenkin talvi, että tämän kaiken lisäksi äitini ja kasvatti veljeni olivat yhtä aikaa "hoidossa", meillä, molemmilla jalka kipsissä. Ei siinä paljon tv:tä katseltu.
Nyt, kun on aikaa, eikä tarvii otaa huomioon mitä kanavaa muut perheenjäsenet katsoisivat, minä "tyttö" katson just sitä ohjelmaa mitä mieli tekee ja niin kauan kui haluan.Sanokoot asiantuntijat mitä tahansa.
(Usein kylläkin nukahdan kesken ohjelman.)
En ole mikään viherpeukalo, mutta yllätys yllätys tämä kolme vuotta sitten ystävältä saatu, onko tämä jokin Tulilatva, kasvoi puolimetriseksi rohjoksi ja puhkesi nyt kukkaan. Jokaisessa latvassa kukkaterttu.
Tässä kävi kuten serkultani saadussa kortissa luki:
"Vanha puu, mutta yhä se kukkii."
Elävänä,kiitoksentäyteisenä-
osaanko elää tämän kirkkahan päivän.
Hilja Haahti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti