Tämä on sitten ihan hirveen kauheen kamala, en laita omaan oveen. Kokeilin, kun tilkkusäkistä löytyi pala tälläistä "lureksia". Yrittäjä aikanani kyllä opin, ettei aina pidä tehdä sitä mistä itse tykää. Aina tuli myyjäisissä joku joka sanoi, että ompa ihana, minä ostan tämän.
Tämän neuloin paperisesta lahjanarusta pyöröpuikoilla aina oikeaa, se kääntyy rullalle ihan itsekseen. Sisällä on rautalanka pitämässä ryhtiä.
Nyt riittää kranssien teko. Mummo jää odottelemaan uusia ideoita. Mulla olis kyllä pari kivaa ideaa, mutta...
niin se iso mutta on siinä kun niiden toteuttamiseen tarvis MIES-merkkistä monitoimikonetta!!
Pitäsköhän laittaa jollekin treffipalstalle, että nyt olis töitä taitavalle miehelle, jolla olis avoin mieli mummon ideoille...
Luonnon ajatusten tulkitsemiseen ovat ihmisaivot liian pienet.
Kuitenkaan ei parhailla ihmisaivoilla ole muuta tehtävää kuin juuri tämä.
V. A. Koskenniemi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti