Joulukattaukset

Viime jouluna tarjosin ystäville pikku-joulu aterian näin sinisävyisenä.

Ja tyttären luona joulu-aaton pöytä.

Viime syksynä Guernseyllä käydessäni toin noita englantilaisia "joulutötteröitä". Oli ihan mukava ohjelma numero pamautella niitä joukolla. Sisällä olevat vitsit eivät aina ihan auenneet, ainakaan savolaiselle. Mutta onhan ne englantilaiset muutenkin vähän erilaisia. Muuten ihan kivaa vaihtaa vähän jouluperinteitä. 

Tulipa mieleeni...

...kun valmistauduttiin jouluun v. -74. Asuimme silloin kaupungissa ja minäkin olin jo työelämässä. Koko jouluviikko oli minulla töitä, siksi annoin itselleni luvan ostaa valmiiksi paistettu kinkku. 

Mieheni lähti aaton aattona mummolaan maalle hakemaan joulukuusta ja samalla vei molempaan mummolaan joululahjat. Mummoloiden väliä oli n. 3km.

Appi-ukko oli ostanut naapurista kokonaisen sian puolikkaan.(ei oltu EU:ssa niin koti teurastukset olivat yleisiä ja lihaa sai myydä kotoa käsin)

Appi-ukko laittoi yli 15kg lihaa mieheni mukaan, se oli meidän joululahja. Meillä ei ollut pakastinta ja silloin oli tosi leuto sää, ulkonakaan ei ollu pakkasta, että olis voinut panna parvekkeelle jäätymään.

Minä suutuin todella, sanoin että kyllähän me sovimme, että annetaan toisillemme  lahjaksi vain lämpimiä ajatuksia, mutta ei se sitä tarkoittanut että paista akka lihaa kaikki joulun pyhät.

Sitä sitten laitettiin sankkoihin suolaan ja osa paistettiin.Tilattua valmis kinkkua ei voinut enää perua. Meillä oli todella lihan kyllästämä joulu.

Kun minä huusin ja hilluin sen lihan kimpussa, mieheni yht äkkiä hävisi kaupungille...sain sitten joululahjaksi "tissikellon". Hän muisti, että olin sellaista joskus toivonut.

No, sitten kävi niin, että se valmis kinkku alkoi heti joulun jälkeen maistua pahalle, muu perhe ei sitä suostunut syömään. Minä taloudellisena emäntänä yritin sitä syödä. Kuinka ollakkaan sain ruokamyrkytyksen ja olin viikon sairaalassa tiputuksessa.