Laitoin ruokaa perheelleni. En muistanut ottaa pakaste Seitiä sulamaan ajoissa, nirhasin jäisen kalan leikkuuveitsellä palasiksi. Syödessämme minun kalapalasessani oli pieni metallin pala. Etsin roskiksesta kalapaketin kääreen ja sieltä tarkastuslipukkeen. Liimasin metallinpalan kirjeeseen tarkistuslipun kanssa, kirjoitin nuhteita kalatehtaalle ja laitoin kuoreen. Osoitteen Norjaan löysin kääreestä. Kotona sattui löytymään postimerkki ja vein kirjeen postilaatikkoon samantein.
Olin jo ennakkoon hyvilläni, että saamme varmasti Norjasta korvaukseksi hyvät joulukalat.
Kuinka ollakkaan, seuraavana päivänä huomasin, että meidän leikkuveitestä puuttui juuri samanlainen pala, joka oli jo matkalla Norjaan.
Sitten vaan odottamaan mitä jatkossa seuraa.
Muutaman päivän kuluttua tulikin jo Norjasta kirje. Siinä pahoiteltiin tapahtunutta, heti oli käynnistetty tutkimukset ja päädytty siihen, että metallinpala oli joutunut kalaan kalastus aluksella, missä kalat jo paloitellaan. Koska Norjasta on hankala lähettää korvaus kaloja, he ovat ilmoittaneet Jalostajalle Suomeen mistä korvaus tulee. Tulihan se, kaksi pientä sardiini purkkia.
Mieheni kertoi, että kyllä totuus selviää, kun metallinpala joutuu tarkempaan analyysiin ja todetaan, että se on "Made in Hagman Sorsakoski". Ei sieltä kuitenkaan mitään jälkikommentteja tullut.
Mieheni kyllä tästäkin sai vieraille hauskuuta. Hän kertoi, että kyllä meillä on kekseliäs emäntä, kun ruoka alkaa loppua, hän lähettää leikkuuveitsestä palan tehtaalle ja väittää,että teiltä se on.
Huumori on vahva ase.
Naisten pitää pilailla omalla kustannuksellaan
ja nauraa itselleen,
koska heillä ei ole mitään menetettävää.
Agnes Varda
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti