Illalla polttelin takassa tulta ja laittelin kynttilöitä ympäri tupaa. Siinä tunnelmassa ei kaipaa turistikohteiden hälinää, olispa maisemat miten upeita tahansa. Leikkelin takkatulen loisteessa matonkuteita, kun pitkä joutenolo ei oikein sovi mummolle.
Yläkerrassa oli keskeneräinen matonloimi, kudoin pätkän mattoa. (sekin kuului laatuaikaan) Toivomus oli, että iloinen, pienillä raidoilla.
Olen parempiakin kutonut, mutta tästä nyt tuli tälläinen. Kyllä se paikkansa löytää ainakin kesämattona.
Aamukahvia juodessa tykkään kuunnella radiota. Nyt oli käynyt niin, että suvun nuorin "tuunaaja" oli tutkinut radiota ja antenni oli jäänyt käteen, mutta kyllähän mummo keinot keksii.....
... ja tuas rupes Kuopijon iän kuulumaan!
Tämä elämä käy laatuun; onhan se välimmiten
lystiäkin ja nostelee hieman kantapäitä.
Aleksis Kivi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti